sunnuntai 28. helmikuuta 2021

TALVEN VIIMEINEN PÄIVÄ

 Hip hei siellä ruudun takana! Kiitos kaikille ihan yhteisesti mukavista, iloa tuovista kommenteista! 

Aurinko paistoi tänäänkin niin ihanasti lähes pilvettömältä taivaalta. Mittari näytti iltapäivällä kahdeksaa lämpöastetta ja lämpö sai jo paikoitellen mustan maan näkyviin. Jee! Yleensä maaliskuu maata näyttää, mutta nythän ollaan jo melkein maaliskuussa. Onpa mukavaa!

Yleensä Emäntä vetää lipun salkoon Suomalaisen Kulttuurin  eli Kalevalanpäivänä, mutta tänään hän teki poikkeavan päätöksen: lipputankoa ympäröi niin valtava lumimäärä, että Emäntä olisi uponnut syvälle lumeen. Siispä jäi lippu vetämättä salkoon. 

Emäntä ja Isäntä päättivät tehdä retken mökille. Kahvia keitettiin termospulloon, voileivät tehtiin valmiiksi ja yksi makkarapakettikin sujautettiin koriin. Minäkin pääsin mukaan mökkimaisemiin ihan ensimmäistä kertaa. Emännän veli on käynyt aiemmin auraamassa mökkitien, joten pääsimme perille asti autolla. Kiva veli kuten ne kaksi muutakin veljeä! 

 No huh! Mökin kuistilla odotti melkoinen kasa lunta lapioitavaksi. Eihän siinä muu auttanut kuin laittaa hihat heilumaan. Minä toimin työnjohtajana.

Kahteen pekkaan heiluttuaan Isäntä ja Emäntä saivat viimein kuistin näkyviin. Iso lumikuorma on tainnut hieman vääntää kuistia  vinoon. Voih!

Mökin kamiinaan viritettiin tulet. Emäntä otti kotoa hieman sytykkeitä, mutta koville otti, ennen kuin saatiin piippu lämpiämään ja tulet syttymään. 

Tuleen tuijottelu rauhoittaa.


Mökin sisällä oli vielä pitkään sen verran viileää, että Emäntä ja Isäntä päättivät nauttia retkieväät kuistilla auringon lämmössä. Tankkasivat kuulemma samalla D-vitamiinia. Puhelivat siitä, miten kiitollinen saa olla täällä luonnon keskellä hiljaisuudessa. Samaa mieltä ehdottomasti!

Kaihoisasti katselin rannan suuntaan. Vielä ei vesi välky vapaana, mutta jahka kevät etenee, siintelee silmieni edessä sinisenä hohtava järvi ja vihreään pukuun pukeutuneet rantakoivut. 

Eli ei ole syytä vaipua epätoivoon: nämäkin lumet sulavat ja kesä tulee aikanaan. Sitä odotellessa päätin tehdä samaa kuin Isäntäväki eli tankata itsekin D-vitamiinia suoraan auringonsäteistä!

PS: Emäntä lomailee alkavan viikon, joten mitähän kaikkea hän keksiikään puuhata? Jännityksellä odotan...



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

JOULUKUU ON TONTTUSEN PARASTA AIKAA!

 No jopas vain marraskuu livahti kuin huomaamatta. Vähänhän se oli harmaa ja valoton, mutta nyt, kun lunta on jo maassa ja aurinkokin pilkah...